Turun Yliopistosäätiö on jakanut kevään 2023 apurahat Turun yliopiston tutkijoille ja tutkimusryhmille. Apurahoja myönnettiin yhteensä 1 202 395 euroa. Apurahojen turvin tutkitaan muun muassa nationalismin hyödyntämistä kriisiajan politiikassa, ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien nuorten päihteettömyyttä, sekä korkeakoulutukseen pääsyn tasa-arvoa.

Myönnetyt apurahat ja stipendit:

• Väitöskirja-apurahat 69 kpl, 813 880 euroa
• Tutkimusapurahat 33 kpl, 293 795 euroa
• Matka-apurahat 111 kpl, 94 720 euroa
• Granö-stipendit 35 kpl
• Muut apurahat ja stipendit 9 kpl, 153 485 euroa
• Aiemmin vuonna 2023 myönnetyt apurahat 2 kpl, 3 200 euroa

Säätiön perinteistä Snellmanin päivän apurahajuhlaa vietettiin Liedon Vanhalinnassa 12.5.2023.

Kuva: Antti Tarponen, Turun yliopiston viestintä

Turun Yliopistosäätiön hallituksen varapuheenjohtaja, professori Riitta Pyykkö (oik) haastattelee apurahansaajia VTM Waltteri Immosta, dosentti Nina Haltiaa ja sairaanhoitaja (YAMK) Anu Vaihekoskea. Kuva: Pinja Tervonen

Perinteistä Kostin päivää vietettiin toukokuun sijaan poikkeuksellisesti 17.6. Rymättylän Airismaalla. Kosti Hämmärö testamenttasi omaisuutensa Turun Yliopistosäätiölle ja varoista muodostettiin lääketieteellistä tutkimusta tukeva Kosti Hämmärön rahasto.

Testamentti sisälsi mittavan maaomaisuuden, jonka säätiö on muuttanut tuottavampaan muotoon myymällä maa-alueet rantatontteina. Alueen asukkaat ja kesämökkiläiset kokoontuivat kesäkauden avajaisiin, johon säätiön toimitusjohtaja Mikael Luukanen ja asiamies Pekka Kanervisto veivät säätiön tervehdyksen. Rahastosta on jaettu jo yli 500 apurahaa yhteissummaltaan yli 1,1 M€! Tänä vuonna jaetuilla apurahoilla tutkitaan muun muassa työtapaturmia, pikkulasten aivovaurioita ja ihosyöpää.

Kostin päivää vietettiin tänä vuonna säätiön pitkäaikaisen yhteistyökumppanin ja Kosti Hämmärön ystävän, Kaj Ahvaksen kesäasunnolla. Kuva: Mikael Luukanen

Liedon Vanhalinnan toiminnanjohtajana on aloittanut 1.6.2023 tradenomi (ylempi AMK) Kaisa Nikkilä. Kaisa siirtyi Vanhalinnaan Sodankylän Tankavaaran Kultamuseon johtajan tehtävästä.

”Kun näin työpaikkailmoituksen, tuntui kuin paikka olisi tehty minua varten. Toiminnanjohtajan tehtävässä pääsen hyödyntämään niin koulutustani kuin aiempaa työkokemustani, ja ovathan Vanhalinnan maisemat aivan upea työympäristö”, Kaisa kertoo.

Kaisan vankka museoalan työkokemus, säätiöpohjaisen toiminnan tuntemus ja aktiivinen ote markkinointiin ja yleisötyöhön antavat erinomaiset valmiudet kehittää Vanhalinnaa niin matkailu- kuin tapahtumakohteena.

Kaisan opintotausta on liiketoimintajohtamisessa. Ennen Kultamuseota hän on tehnyt projektitöitä eri museoissa. Kulta-aiheista Kaisa ei Vanhalinnassa joudu kokonaan luopumaan. Museon yhteydessä toimii Joutsenten veljesten kulta-aarteen etsintään keskittyvä pakohuone. 

Kuva: Pinja Tervonen